Ajatus mahdollistamisesta

Työskentelyni ulottuu yksittäisistä taideteoksista julkisen kaupunkitilan suunnitteluprojekteihin.

Minulle taiteen tekeminen on ajattelun syvyyttä ja hiljaisuutta, käsin tekemisen hitautta. Ajattelemieni ideoiden toteuttamismahdollisuuksien etsintää. Uuden löytämistä ja löytymistä.

Taiteellisen työskentelyni keskiössä ovat veistämäni yhteiskuntaan ja erilaisiin yhteisöihin, kuten esimerkiksi perhe, ystävät tai työyhteisö kuuluvat ihmishahmot. Kuvaan hahmoillani tilanteita joissa he yrittävät löytää omaehtoisen tiensä tekemillään valinnoilla. Usein hahmoni kamppailevat yksinäisyydessä, ehkä pohtivat samankaltaisuutta toisten ihmisten kanssa, ja saattavat siksi olla selviytymisen rajoilla. Joskus he ovat tasapainossa itsensä ja ympäristönsä kanssa, toisinaan yksinäisiä ja hauraita, toisinaan päinvastoin elämänsä haasteissa selviytyjiä. Ihmiset joutuvat tekemisiin yhteisönsä vallitsevien arvojen kanssa väistämättä. Yhteisöt voivat olla voimauttavia, mutta myös hyvin rajoittuneita, vaikka voivat samalla luoda niihin kuuluville myös turvallisuuden tunnetta. Yksi näkökulma teoksissani onkin juuri yhteisöön kuulumisen vaikeus ja se, kenelle yhteisössä hyväksytään vapautta ja toisaalta kenelle annetaan mahdollisuus vaikuttaa. Lähestyn tässä ihmisyyden ja yhdenvertaisuuden teemoja.

Veistoksissani yhdistyvät biologiset, geneettiset ja sosiaaliset sukupuolet yhteen hahmoon. Tästä syystä hahmoissani voi olla samanaikaisesti monta hahmoa ja monia yhtäaikaisia piirteitä. Voimakasta läsnäoloa, vastakkaisuuksia, kuten voimakkuuden ja arkuuden yhtäaikaisuutta. Jotkut hahmoista voivat olla sadun kaltaisia kuvitteellisia hahmoja, joskus ihmisestä ja eläimestä yhdistyneitä hahmoja, jotka eivät ole tästä maailmasta. Veistosteni sisällöt pohjaavat myös perimmäisiin kysymyksiin ja pohdintaan olemassa olevista asioista. Näihin asioihin ei ole vastauksia, tai niitä ei löydy, ja tästä johtuen hahmoni joutuvat hyväksymään epäselvyyden ja epävarmuuden tilan.

Kuva: Nina Tuittu